Tenhola

Kotitaloni nimi on Tenhola. Sana ”tenhola” merkitsee taikavoimaista, lumoavaa ja viehättävää paikkaa. Tenhola on siis mikä hyvänsä paikka missä ihminen tuntee viihtyvänsä. Minulle se on myös todellinen ”tenhola”, paikka missä viihdyn. Se sijaitsee aivan Tampereen kupeessa Lempäälän Höytämössä, Kuokkalan kylässä. Taloa ympäröi puutarha vanhoine omenapuineen ja marjapensaineen sekä perennoineen. Tontilla on myös runsaasti puita – lehmuksia, vaahteroita, pihlajia, koivuja, pari kuusta sekä yksi pylväskatajakin. Pihapiirissä voi nähdä sammakoita, myyriä, siilejä, oravia, rusakoita linnuista nyt puhumattakaan.

Talo on joskus vuoden 1950 tienoilla rakennettu – tarkka vuosiluku ei ole selvinnyt, mutta sotien jälkeen kuitenkin. Rakennus on ajalleen tyypillinen 1 1/2 kerroksinen puutalo, jossa nikkarointia ja kunnostusta riittää aina jossakin päin taloa. Talo on ajalleen tyypillinen ns. maaseudun funktionalismia. Sotien jälkeisen jälleenrakennuskaudella pulaa oli kaikesta – tiilistä, teräksestä ja betonista. Puuta sentään riitti käytettäväksi asuntojen rakentamiseen.

Tyyppitaloon suunniteltiin ainoastaan yksi savupiippu keskelle taloa, joten tulisijat sijoitettiin tuon keskustan ympärille. Rakennus muotoutui siten neliömäiseksi. Yläkertaan korkean harjakaton alle voitiin rakentaa myös lisähuoneita esim. vuokralaisia varten. Siksi yläkertaan vievät portaat sijoitettiin ulko-oven läheisyyteen esim. heti eteiseen.

Tenholassakin oli alunperin alakerrassa puusauna sekä kellaritiloja. Keskikerroksessa keittiö ja kaksi kamaria sekä yläkerrassa yksi huone. Pihassa oli ulkohuone ja liiteri. Vesi tuli sisään kantamalla pihan kaivosta ja meni ulos myöskin kantamalla.