Tunnelmaa saunaan

Vihdoin saimme aikaiseksi saunan uudistamisen. Saunatilat ovat periaatteessa ihan kunnossa, mutta kaipasivat jonkinmoista kohennusta ja piristystä. Pitkään mietimme mitä tehdä tummentuneille ja kellastuneille mäntypaneeleille. Pukuhuone päätettiin maalata täysin valkoiseksi. Lattialaatat ovat punanruskeat, mutta niitä ei nyt lähdetty muuttamaan. Ensin vanhat paneelit pestiin maalarinpesulla ja pohjat maalattiin Otex -tartuntapohjamaalilla. Seinät piti maalata useampaan kertaan ennen kuin vanhat ja tummuneet pinnat saatiin kunnolla peittoon. Lopputulos oli todella raikas entiseen verrattuna. Pukuhuoneessa kuivataan toisinaan myös pyykkiä. Sini -tuotteista löytyi näppärä vedä ja ripusta kuivausteline, josta voi tarvittaessa vetää pyykkinarut esiin. Ja naruja ei tarvita ne voi näppärästi piilottaa telineen sisään. Hintakaan ei ollut päätä huimaava – noin 15 €.

Saunan pesuhuoneen katto, ovet, jakkarat sekä löylyhuoneen seinät, katto ja lauteet käsiteltiin Supi Saunasuojalla ja Saunavahalla (lauteet). Väriksi valittiin Mustamarja. Vaikka aine on hankala levittää (valuu erittäin helposti), oli lopputulos yllättävän hyvä. Halusimme saunaan tervan väriset seinät ja Tikkurilan värikartan Mustamarja 3444 osoittautui varsin hyväksi.

Vielä on hakusessa pesuhuoneeseen uudet saippuatelineet ja suihkut. Mutta kyllä ne sopivat löytyvät jossakin vaiheessa.

Valokatteen puhdistus

Perkolan valokate alkaa olla melkoisen likainen. Talven aikana sinne on kerääntynyt kaikenlaista roskaa, jotka toki on helppo huuhdella vaikkapa vesisuihkulla alas. Hankalampi homma onkin katteen pintaan jämähtänyt leväkasvusto vai mikä lie onkin hankalampi juttu. Kate on sen verran heikkotekoinen, että sen päälle ei oikein uskalla nousta. Isäntä kyllä suunnitteli, että katteen päälle laittaisi jonkinlaisen vanerin tms., jonka päälle voisi nousta harjaamaan katetta. Pesuaineeksi näyttävät ainakin keskustelupalstoilla suosittelevan mäntysuopaa tai mäntytolua. Joku mainitsi biohajoavan Turtle Waxin liuotinpesuaineen. Ja pesumenetelmäksi ihan vaan harjalla hinkkaamisen. En ehkä kuitenkaan käyttäisi mitään liuottimia, eikä niitä valmistajakaan suosittele. Mäntysuopa lienee oikea ratkaisu. Kyseessä on muuten Järbon kirkas valokate.

Vanhojen syreenien kunnostusta

Tenholan tontin reunalla kasvaa joukko vanhoja syreenejä sekä yksi orapihlaja. Ne ovat olleet melko huonolla hoidolla viime vuodet, joten ne ovat päässeet ränsistymään melko pahasti. Nyt päätettiin karsia kaikki pensaat ja poistaa niistä vanhat ja ränsistyneet oksat ja rungot sekä kaikki ylimääräiset vesat ja versot. Suurin pensas olikin melkoinen rytöläjä. Muutama ilta niiden karsimisessa meni, mutta lopputulos näyttää melko hyvältä. Syreenit ovat jo melko iäkkäitä, ja niiden rungot paksuja ja muhkuraisia. Karsimisen myötä tilanne näyttää aiempaa paremmalta. Kasvit saavat aiempaa enemmän valoa. Ja ilma pääsee kiertämään aiempaa paremmin kasvustossa. Toivottavasti syreenit piristyvät uuteen kasvuun. Ne ovat kyllä kovasti kukkineet joka kesä tähänkin saakka, vaikka ovatkin olleet kovin ränsistyneet.

Seuraavaksi syreenit täytyy lannoittaa. Niille kannattaa antaa keväisin kohtuullisesti typpipitoista lannoitetta, mutta ei liikaa, jottei versojen kasvu ryöpsähdä liikaa. Syksyisin tarvitaan taas fosfori-kaliumpitoista lannoitetta.

Kipsilevyseinä ja taulunripustukset

Tenholassa on aikanaan sisätilojen remontoinnin yhteydessä seiniin laitettu kipsilevyt, jotka sitten on tapetoitu lasikuitutapetilla. Pienet taulut on helppo ripustaa yksinkertaisesti lyömällä seinään ohut naula. Mutta entäpä sitten, jos seinälle pitäisi saada laitettua jotakin painavampaa kuten esim. hirvensarvet, jotka painavat yli kolme kiloa. Jossakin mainittiin, että hieman painavimpien esineiden ripustamiseen voisi käyttää yleistulppaa, mutta toisaalla taas mainittiin, ettei muovisia tulppia voi käyttää kipsilevyssä, koska ne eivät avaudu eivätkä pysy paikallaan ruuvia kierrettäessä. Toisaalta valmistajan sivuilla olevien ohjeiden mukaan myös tulppia voisi käyttää. Paras vaihtoehto olisi käyttää ankkuriproppuja, joita on sekä muovisia ja metallisia. Kannattanee hankkia muovisia, sillä ilmeisesti metallisten proppujen asentamiseen voidaan tarvita joitakin erikoistyökaluja.

Katso vinkit:

• Kiinniketyypit. Gyproc. http://www.gyproc.fi/toteutus/tukirakenteet-ja-ripustukset/kiinniketyypit
• Ripusta pitävästi. Yhteishyvä. http://www.yhteishyva.fi/koti-ja-puutarha/rakentaminen-ja-remontointi/ripusta-pitavasti/0218010-76761

Keväthommat alkavat

Vihdoinkin lumet ovat sulaneet (lähes kaikki) Tenholan pihasta ja pääsi aloittelemaan kevätpuuhat. Siistin marjapensaat poistamalla niistä vanhoja ja kuivia oksia. Samoin siistin unkarinsyreenia poistamalla siitä vanhat, melkein lahot oksat. Unkarinsyreeni ei kestä alasleikkausta – ainakaan joidenkin lähteiden mukaan. Joka tapauksessa, jos syreeni leikataan alas, niin menetetään kukinta. Syreenit kukkivat vanhoilla versoilla. Paras tapa onkin poistaa vanhat heikosti kukkivat ja ränsistyneet oksat.

Yrttipenkissä alkavat jo raparperit nousemaan. Viime syksynä kesän ruukuissa kasvaneet yrtit istutettiin maahan. Nyt näyttäisi siltä, että viinisuolaheinä, sitruunamelissa sekä oregano ovat ainakin selvinneet talvesta. Muista ei vielä tiedä – muistaakseni istutin myös lehtipersiljaa ja salviaa. Salvia ainakin on pieni kysymysmerkki, sillä se ei välttämättä selviä talven yli. Mielenkiinnolla odotan myös miten talvivalkosipulit lähtevät kasvamaan.

Muutoin täytyy odotella maan sulamista ja kuivumista, jotta pääsee haravoimaan. Vaikka syksyllä piha haravoitiinkin, niin aina sitä talven aikana on tullut risua ja lehteä sen verran pihanurmikoille (lue: sammaleille), että kevätharavointi on tarpeen.

Pelakuiden pistokkaita

Kevättä on saatu odotella tänä keväänä pitkään. Olen odotellut, että yöpakkasista päästäisin, jotta voisin laittaa pelakuille uudet mullat, leikata niitä talven jäljiltä sekä viedä verannalle, missä on oikein kunnolla valoa. Pakkasia on ollut kuitenkin sen verran, että verannallakin on mennyt lämpömittari pakkasen puolelle. Makuuhuoneen ikkunalla (ainoa paikka, missä on edes kohtuullisesti valoa) talvehtineet pelakuut alkoivat kehitellä kukkanuppuja. Sinänsä pelakuut talvehtivat hyvin ikkunalla. Makuuhuone on meillä melko viileä. Niinpä sitten otin pelakuut käsittelyyn ja leikkasin varsista hieman yli puolet pois. Samalla sain melkoisen kasan pistokkaita. Lykkäsin ne pistokkaat multaan ja nyt viikon kuluttua ne kaikki näyttävät myös lähteneen kasvamaan. Tosin luin vasta jälkeenpäin jostakin, ettei leikkaamista saisi tehdä mullanvaihdon yhteydessä, sillä se on liian suuri rasitus kasville.

Viime kesänä ostin torilta tuoksupelargonian, joka on talvehtinut suhteellisen hyvin kylpyhuoneen ikkunalla. Tuoksupelargoniat talvehtivat tavallisia pelakuita paremmin huoneenlämmössäkin. . En tarkemmin tiedä mitä lajiketta kyseinen kasvi on. Voisi olla Pelargonium graveolens eli Tohtori Westerlundin kukka tai palsamipelargonia. Se on ilmeisesti yleisin tuoksupelargonia. Toinen vaihtoehto lienee Pelargonium radens eli tuoksupielikki. Tuoksu on sitruunainen ja melko voimakaskin. Ennen vanhaan sen uskottiin puhdistavan huoneilmaa ja pitävän myös sairaudet pois. Tuoksupelargoniaa voi kuulema leikata keväällä tai sitten ei. Leikkaaminen tuuheuttaa kasvia, mutta silloin kukka-aihiot saattavat tuhoutua. Jos siis haluaa kasvin kukkivan ei sitä pitäisi leikata lainkaan.

Myyriä!

Onkohan tänä talvena myyriä jotenkin enemmän kuin aikaisempina vuosina? Ainakin Tenholassa pihassa on useamman kerran havaittu myyrien vipeltävän hangen poikki, ja pari kertaa bongattu hyvinsyöneen näköinen myyrä liiterissä. Todenäköisesti kysymyksessä on  metsämyyrä. Vesimyyriä ne eivät ainakaan ole, sillä havaitut myyrät ovat paljon pienempiä ja lyhythäntäisiä. Lisäksi niillä on selvästi kermanvaalea vatsa. Ovat myös kovia kiipeilemään. Metsämyyrän ohella vaihtoehtona voisi olla peltomyyrä.

Tähän saakka myyrien torjunnassa on turvauduttu tömistelyyn, koska myyrät eivät pidä tärinästä tai tömähtelystä. Ei mainittavaa vaikutusta. Toisena keinona on turvauduttu rottakoira Sveniin. Huonolla menestyksellä, sillä myyrät ovat Sveniä ovelampia.

Loukkuja voisi myös kokeilla, mutta ne eivät saisi tapaa eläintä, sillä niihin voi joutua myös rauhoitettuja eläimiä, kuten kontiaisia, jotka pitää päästää vapaaksi.  Myrkkyjä en halua kokeilla, sillä rottakoira Sven saattaa napata myrkyn heikentämän myyrän. Lisäksi pihapiirissä liikkuu kissoja, ei tosin omia. Toisekseen mahtaako myrkkyjä edes saada levitellä noin vain?

Luin jostakin, että olisi olemassa myös myrkyttömiä (?) myyränkarkotteita. Onkohan niitä kukaan kokeillut? Ja mitenkähän mahtavat auttaa?  Kateeksi käy veljeä, jonka pihapiirissä kettu, varpuspöllö ja kärppä käy napsimassa myyriä.

Tenholan pihasta löytyi oikea myyrien polku, jota pitkin otukset vipelsivät ruuan hakuun.

Uunin puhdistusta

Joulun kokkailujen jälkeen uuni alkaa olla aikamoisen törkyinen. Inhoan uunin puhdistusta, sillä aina uunin pohjalla on enemmän tai vähemmän kiinnipalanutta likaa. Vaikka kuinka olisi yrittänyt laittaa alle uunipeltiä keräämään valuvia nesteitä tai koittanut pyyhkiä liat pois ennen kiinnipalamista.

Uunin puhdistamiselle kannattaa varata päivä, jolloin ei ole mihinkään kiire ja jolloin aikaa on käytössä miten paljon vain. Muu väki kannattaa lähettää ulkoilemaan, ostoksille, elokuviin tai mihin vaan. Pääasia on se , ettei kukaan pyöri jaloissa häiritsemässä. Tällöin uunin puhdistus ja ritilöiden puhtaaksi hinkaaminen voi olla jopa meditatiivinen kokemus.

Olen kokeillut uunin puhdstuksessa vaikka minkälaisia puhdistusaineita – mäntysuopaa, karhunkieltä, patapataa, kylmään tai lämpimään uuniin suihkutettavia puhdistusaineita. Mikään ei kuitenkaan ole tuntunut olevan  ylitse muiden.

Nytkin suihkutin uuniin jotakin uuninpuhdistusainetta ja annoin sen vaikuttaa reilusti kauemmin kuin mitä ohjeissa mainittiin. Pyyhin uunin, mutta kaikki lika ei kuitenkaan lähtenyt. Etenkin uunin lasiseen luukkuun pinttynty lika oli tiukassa. Muistin sitten, että kaapista löytyy Universal Stone yleispuhdistusainetta, jota en ollutkaan aiemmin kokeillut uuninpuhdistamiseen.

Universal Stone on luonnossa hajoava, myrkytön puhdistusaine, jossa on saippuaa, kiillotussavea sekä glyseriiniä. Valmistajan mukaan Universal Stone puhdistusainetta ei ole testattu eläinkokeissa.  Karkeahko sieni kostutetaan veteen ja sieneen hierotaan puhdistusainetta, jonka jälkeen märällä pesuaineisella sienellä hangataan puhdistettavaa pintaa. Ja wau! Lika tosiaan irtosi – niin uunin pohjalta kuin lasisista uuninluukuistakin. Suosittelen lämpimästi.

Puolenkilon painoinen purkki maksaa noin 20 euroa, mutta puhdistusaine on erittäin riittoisaa.  Ainakin paikallisten Prismojen on ko. ainetta löytynyt.

Lisätietoa: Oy Medi+KEM Ab:n sivuilta http://www.universalstone.eu/

 

 

Juhannusruusun leikkaus

Vaikka onkin vielä sydäntalvi, niin on aika alkaa miettimään puutarhajuttuja. Tänä keväänä suunnitteilla on juhannusruusuaidan leikkaus. Ruusut ovat kasvaneet melko korkeiksi ja suuriksi puskiksi, jotka rehottavat vähän joka suuntaan. Juhannusruusuhan kukkii edellisen vuoden versoilla, joten ei kannattane leikata pensasaitaa ihan maan tasalle. Leikkaus suositellaan tehtäväksi varhain keväällä tai sitten kukinnan jälkeen. Vanhat ränsistyneet versot kannattaa ainakin poistaa ja samalla harventaa pensaita. Ilmeisesti juhannusruusun piiskamaisia versoja ei kannata katkoa siinä toivossa, että ne haarautuisivat.

Uusi katto

Vesisadetta piisasi koko syksyn, ja kattoremonttia jouduttiin siirtämään aina lokakuun lopulle saakka. Silloin oli onneksi pari-kolme päivää satamatta, joten katto saatiin vaihdettua. Hämeen Laaturemontin miehet hoitivat homman nopeasti ja varmasti. Aikaa meni yhteensä neljä päivää viimeistelyineen. Varsinainen katto tuli vaihdettua yhden päivän kuluessa. Vanha pelti pois, uudet ruoteet, välikate ja uusi peltikatto. Piipun suojus yms. osat tehtiin noiden neljän päivän kuluessa ja asennettiin sitten neljäntenä päivänä, jolloin laitettiin räystäät, rännit sekä lumiesteet ym. Homma hoidettiin juuri niin kuin oli sovittu. Asennuksella on viiden vuoden takuu, katolla 50 vuotta ja pinnoitteella 20 vuotta.

Alunperinhän talossa on ollut huopakatto, jonka päälle on sitten jossakin kohtaa laitettu peltikatto. Ilmeisesti joskus 60- tai 70 -luvulla (näin vanha naapuri muisteli). Vanha huopakatto jätettiin edelleen paikoilleen, ja sen päälle laitettiin uudet ruoteet ja uusi katto. Minkäänlaisia lahovikoja tai kosteusvaurioita ei havaittu, vaikka vanha peltikatto oli paikka paikoin alkanut ruostua ja sieltä puuttui ruuveja ym. kiinnikkeitä. Uudet räystäskourut toimivat nyt paremmin kuin vanhat, sillä vanhoissa kouruissa oli kiinnitysrivat sadevesikourun sisäpuolella, jolloin lehdet tuppasivat jäädä niihin kiinni. Nyt räystäskouruissa on kiinnikkeet ulkopuolella, jolloin ne on aiempaa helpompi pitää puhtaana. Nyt Tenholaan on tehty ulkosivuremontti (neljä vuotta sitten) ja nyt uusi katto. Talo alkaa näyttää varsin hienolta.